Paluu kaukaa, takaisin kotiin...!

Olen ollut niin kiinni Facebook-maailmassa.
Tämä aikanaan tosi rakas ystävä on unohtunut ihan kokonaan.
Elämä on muutenkin ollut aika nujertavaa.

Paluu kaukaa, takaisin kotiin...!

Sohvalla löysässä solmussa,
perunana pötköllään,säkkinä selällään,
peukalo tekee ihan kaiken turhan työn.

Gregoriaaninen kirkkolaulu näprää puutunutta pollaa,
jo kolmatta tuntia munkit panee että,loi-loi-loi.

Ihmisten ilmoille pitäisi lentää,
Käsivarsiin kasvattaa sulista juhlavat siivet.
Ajatuksia päässä tasan yksi lyijyisen raskas.

Pöyhittävä päätä
raavittava tyhjää kalloa sammaleisin sormin,
Baaritiskistä tikkuja kynsien alle,
paeta tuoppijuomaa niellen väärään paikkaan väärällä planeetalla.

Olisinpa Hynynen,se karvaisempi?
Niin joku tosi tisukas neito varmasti tykkäisi tästä äijämäisestä ähinästäni.
rakastaisi ihan märkänä arinpurrin angstia hurjan hitosti,
kihertäen tosi taiteena pitäisi harmaiden hiuksien kahinaa,
ihastuksesta ihan päästäisi vikisevää ääntä.

Oonpa vaan tämmönen taskunlämpöinen melankolistelija,
lattarintainen mörrikkä,
harmaankarvainen kylmäkuonoinen guinnessin noutaja,
etelä-karjalan kaljakoira.

Sohvalla läpilöysässä solmussa,
perunana tosi pötköllää,säkkinä ihan selällään,
kämmenet laiskana kalsareissa,
pikkuveljen peittona.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sydän karrella - tekosyitä ja muita syitä

3.8.2017 Sydän karrella - tekosyitä ja muita syitä Haluaisin olla kuin tuo suihkulähde tuossa kuvassa yllä. Tehdä vaan jotain turhantuntuista kesäiset päivät, olla kauniina väripärskeenä kuumat yöt. Kuuntelen onttoa huminaa korvieni välissä. Yksittäiset ajatukset juoksee karkuun toisiaan. Onko tässä mitään mieltä, kysyy näkymätön ääni jossain pimeydessä. Kaduttaa hetken mielijohde, tekstiviesti joskus toukukuussa. Katselin ihaillen valokuvaa, muistelin hartaana menneitä, ja en voinut itselleni yhtään mitään. Lähikatu on tyhjä, katuvalot heijastuu märästä. Liikenteen ääniä kuuluu jostain kaukaa. Ryntään ikkunaan vain nähdäkseni jotain, mutta mitään en koskaan näe. Varjo vain juoksee minua pakoon yössä. Perkele minua periaatteen miestä. Meninkin pelaamaan viimeisen korttini pakasta, tuhlaamaan mahdollisuuden elämään. Tehtyä ei saa tekemättömäsi, sääli on sairautta ja ... paljon muuta elämänmakuista syvällistä paskaa. So what,but what if...? ...silti jos ...
Lue lisää

Muistan aina

Muistan aina "Hetken kuluttua Pasila" sanoi ääni jossain kaukaa. Katsoin kännykkää, "Vielä vartti" Korjasin asentoa, kuuntelin fiilistäni odottavaa. Mieleen tuli lapsuuden joulut. Miten odottaminen oli silloin ihan kamalaa. Muistan aina, kun näin sinut kaukana takaa ihmismassan. Olit kaunis,paljon kauniimpi kuin odotin. Tuohon naiseen halusin tutustua koko sydämmelläni ihan heti. Muistan aina, kun sinua ensikertaa halasin. Säikähdin kun jouduin nielemään onnesta hakkaavan sydänmeni. Tuoksuit hyvälle,naiselle,pitkälle päivälle ja hiukkasen hielle. Muistan aina, kun yöstä ei tullut loppua. Muistan ihosi liekkisen lämmön, hengityksesi melkein höyrysi kiihkeänkuuman yön hämärässä. Tuhat pientä maanjäristystä värisytti alastonta sinua. Ihailin ihosi kaunista kosteaa kuparia, prinsessaani joka lepäsi siinä ihan minua liki. Muistan aina, kun annoin sinulle sydämestäni vihoviimeisen palasen, järkeni kirkui kauhuissaan tuolla luopumisen ihana...
Lue lisää

Olen ihan valmis katoamaan

15.8.2017 Olen ihan valmis katoamaan Itseni kanssa en ole koskaan paininut näin paljon, en hakannut höyhenuntuvalla betoniseinää. Päivässäni kun pysähdyn henkeä vetämään, kysyn vaan miksi näin kävi? Sylkäisen sitten hämmennyksen katkeran maun suustani mustan kenkäni kärjelle. Syyllinen olen taas kerran, mutta ansaitsinko tämän ihan varmasti? Aamuisin katson vihaten peilikuvaani syvälle silmiin, kysyn mitä hittoa sinulle nyt tänä aamuna kuuluu? Epäilemään olen alkanut itseäni, horjuu ennen niin varma minä. Olin niin ihan tosi Ehjä, niin liki miltei onnellinen. ---- Ei enää sydänmen sirpaleita Vain verenväristä,sormet aukiviiltävää tomua tuulen vietäväksi. Lasken ääneti kolmeen ja suljen sururähmäiset silmäni. Nostan uupuneen käden rinnalleni. Sieluton lihasmöykky tekee työtään, hakee yksin paikkaansa hämärässä, sykkii rytmiä uupuneen askelille. Tämän eläimen pitää elossa, turhakkeena tämän pallon päällä. ---- Totta vitussa kadun. En voi vaan sanoa että kok...
Lue lisää